AHA-raportti (Asbesti- ja Haitta-Aine) tehdään noudattaen asbestikartoituksen laadintaperusteita, jotka perustuvat lakiin (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja VN asetukseen (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Raportti perustuu lisäksi Työturvallisuuslain 2002/738 pykäliin 37 ja 38, Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 538/2018 sekä RT-Kortteihin 18–11245 Haitta-Ainetutkimus ja 18–11247 Asbestikartoitus, Tutkimusmenetelmä.

Kartoitus kohteessa perustuu ennakkotietoihin, aistinvaraiseen arvioon, kokemusperäiseen tietoon ja materiaali- ja/tai ilmanäytteisiin esim. N1, N2, sekä ohjeisiin RT 18-11247, Asbestikartoitus, tutkimusmenetelmä ja RT 18-11245, Haitta-Ainetutkimus, Rakennustuotteet ja rakenteet. Toimenpidetarkastus T1, T2 jne. raportissa on viittaus esiintymään ja/ tai esim. poraus kruunu-/ rasiaterällä tai listojen/ kynnyksien irrotus mm. alempien pintojen/ materiaalien tai rakenteen selvittämiseksi, kuitenkin varsinaista purkutyötä tekemättä. Tutkitutetaan näytteitä akkreditoidussa laboratoriossa, jossa mahdollinen AHA-pitoisuus/ muu pitoisuus pitää todentaa.

Asbesti- ja haitta-ainealan pitkäaikaisella kokemuksella, osaava ja Eurofins sertifioitunut AHA-asiantuntija tunnistaa materiaalit pinnoitteissa, rakenteissa ja tekniikassa, sekä ymmärtää purkurajat, käytetyt purkumenetelmät ja laitteet, käyttää päteviä menetelmiä edustavan näytteen ottamiseksi.

Ennen purkutyöhön ryhtymistä materiaalin asbestipitoisuuden selvittämättä jättävä vastuullinen taho voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen.

Mikrobinäytteiden ottamisessa ja työskentelyssä käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetuksen 2015 soveltamisohjeen osa IV mukaisia aseptisia työmenetelmiä ja laitteita. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Mikrobiologiset olot Ohje 8/2016 kohdassa 5, muut menetelmät: Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, että rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmää rakennusmateriaaleille tai mikrobihaitta voidaan todeta 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä.

Akkreditoidut mikrobi-ilmanäytteet otetaan huoneilmasta Andersen 6-vaiheimpaktorilla. Mittausyksikkö kattaa 3 keräintä, jotka sisältävät eri mikrobeille sopivat elatusalustat. Elatusalustoja kasvatetaan 25 °C lämpötilassa 7–14 vuorokautta. Näytteen tulos osoittaa huoneilmassa mittaushetkellä olevien elinkykyisien mikrobien pitoisuudet ja suvut, tulokset ovat sisäilman laatua kuvaavina suuntaa antavia.

Akkreditoitu mikrobimateriaalinäyte tutkitutetaan laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä tai geenitekniikkaan perustuvalla nopealla qPCR-menetelmällä. Materiaalinäyte otetaan tyypillisesti pinnoitteesta tai eristeestä. Mikrobiesiintymän aistinvarainen havaitseminen perustuu tyypillisesti materiaalin/ ilman homeenhajuun ja/ tai materiaalien epätyypillisiin värimuutoksiin ja peitteisiin.

VOC-ilmanäyte on kemiallinen ilma-analyysi, joissa mitataan hengitysilmassa esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus. Toimenpiderajoihin sovelletaan asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015) antamia tolueenivaste raja-arvoja. Styreeni 40 μg/m3, naftaleeni 10 μg/m3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 μg/m3, TXIB 10 μg/m3 ja TVOC 400 μg/m3. VOC-ilmanäytteet kerätään Adsorbentioputkeen (Tenax-TA). Paikallista materiaaliemissiota voidaan tutkia FLEC-laitteistolla.

Puretaan asbestia, valvotaan asbestilain ja -asetusten vaatimusten toteutumista. Tehdään mittauksia, laaditaan luovutusraportti osastoidun asbestityömaan valmistuttua. Asbestipurkutyöt sisätiloissa tehdään lähtökohtaisesti osastointimenetelmällä. Ulkotiloissa tehtävissä asbestipurkutöissä noudatetaan erikoisehtoja, joissa huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän pölyä tuottaviin työmenetelmiin. Asbestityötä tehdään vallitsevan asbestilain ja asetusten vaatimin edellytyksin. Asbestipurkutyöluvan haltija toimittaa ennakkoilmoituksen paikalliselle työsuojeluviranomaiselle 7 päivää ennen asbestipurkutyön aloittamista.

Asbestityön turvallisuudesta annetun asetuksen (798/2015) 11 § Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet: Asbesti on ensisijaisesti poistettava purettavista rakenteista kokonaan. Jos tämä ei ole mahdollista, asbestia on poistettava tilan turvallisen käytön kannalta riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Rakenteisiin jätetty asbesti on peitettävä ja tarvittaessa merkittävä asianmukaisesti.

Osastoidun asbestityömaan laatua valvotaan jatkuvasti paine-eroa mittaamalla, työhygieenisyyden laatu varmistetaan aina ilmamittaamalla ja luovutusraportilla ennen asbestityömaan luovutusta. Asbestipitoisia materiaaleja käsitellään, työstetään ja puretaan asbestityöstä säädetyn lain mukaisesti asbestinpurkutyöluvan omaavan toimijan ja rekisteröidyn henkilöpätevyyden toimesta.

Puretaan haitta-aineita, esim. PAH-yhdisteitä tai raskasmetalleja. Valvotaan lakien ja asetusten toteutumista, menetelmiä ja menetelmäohjeiden toteutumista. Haitta-aineiden purku tehdään noudattaen voimassa olevaa asetusta ja Ratu-ohjetta ja jätelakia. Käytetään henkilökohtaisia suojaimia ja kohdepoistoa/ -imua. Erityisesti sisätiloissa pölyä ja/tai haihtuvia kemikaaleja tuottavissa purkutöissä valitaan osastointimenetelmä.

PAH-pitoinen kylpyhuoneen lattian alkuperäinen pikieristekermi sisältää tutkimuksen mukaan PAH-yhdisteitä 110 mg/ kg. Vaikka PAH-purun pitoisuusraja on 200 mg/kg, eristepikikermi suositellaan purettavaksi Ratu 82–0381 mukaisesti, mukaillen asbestityön menetelmiä. Huomioidaan, että pikieristekermi voidaan hävittää purkaantuvan betonin kanssa normaalina purkujätteenä, piki sellaisenaan ei käy pysyvän jätteen kaatopaikalle (PAH-raja 40 mg/ kg)

Raskasmetallipitoiset kellaritilojen lattioiden maalipinnat hiotaan Ratu 82–0382 mukaisesti. Mikäli maalipinta sisältää lyijyä, noudatetaan VNa113/2024, jossa maalia käsitellään asbestin tavoin. Hiova purkumenetelmä voi nostaa työskentelytilan lyijypitoisuuden korkeaksi, lyijypölyn/ höyryn sitova raja-arvo on 0,1 mg/m3. Yleisesti kivipohjaisilla pinnoilla noudatetaan myös Vna 1267/2019. Huomioidaan, että maalien hiontajäte hävitetään vaarallisena jätteenä, mutta esim. kokonaisen seinän purussa maalin pitoisuus jää niin vähäiseksi, ettei sillä ole vaikutusta purkumassan käsittelyyn/ hävittämiseen/ kierrättämiseen.

Ennen kokonaispurkua laaditaan mm. pakollinen Asbesti- ja haitta-ainekartoitus, purkutyösuunnitelma ja purkukartoitus. Purettavan kohteen asbestikartoituksen laatua arvioidaan ennalta ja varaudutaan esim. lisänäytteisiin ja/ tai lisäselvityksiin tai mahdollisesti laatimaan kokonaan uusi tarkoituksen mukainen AHA-raportti.

Kokonaispurussa valvotaan AHA-purun ja pölynhallinnan lisäksi työturvallisuutta kuten putoamissuojaus, koneiden käyttö ja purkumenetelmät. Ensimmäisenä rakenneosassa tehtävää asbestipurkua valvotaan eri työvaiheissa, tämän jälkeen koneilla tehtävässä purussa valvotaan pölynhallintaa ja rakenteiden sisältä paljastuneita raporteissa mainitsemattomia mahdollisesti AHA-pitoisia materiaaleja.

Materiaalien kierrätystä ja ennalta tiedettyjen, sekä mahdollisten uusien haitta-aineiden erottelua massoista valvotaan.

Osallistutaan työmaakokouksiin, keskustellaan työmaa-asioista tilaajan ja purku-urakoitsijan kanssa, neuvotellaan toimenpidekäytännöistä, tarvittaessa pidetään tapahtumista päiväkirjaa ja dokumentoidaan tapahtumia, laaditaan urakoitsijalle asbestityön luovutusraportteja jne.

Kokonaispurussa erityisesti betonin purku edellyttää pölynhallintaa. Noudatetaan Vna 1267/2019, jossa muodostuva näkyvä rakennuspöly on toimenpideraja. Tarpeen mukaan tehostetaan kohdeimua tai osastoidaan/ paineistetaan/ kastellaan työkohde, sekä käytetään hengityssuojainta. Esiintyvän kvartsipölyn sitova raja-arvo on 0,1 mg/ m3. Suodatusluokka koneissa ja laitteissa on HEPA 13, hengityssuojissa P3. Laastit ja betoni sisältävät sementtiä useita prosentteja ja kvartsia 4–10 paino %. Toisinaan laastit sisältävät myös raskasmetalleja. Hionnassa ja piikkauksessa syntyvälle hienopölylle on määritelty kvartsissa HTP-arvo 0,05 mg/ m3 (8 h), sementissä HTP-arvo 1 mg/ m3 (8 h).